10/19/2015

Älä usko lauluihin, ne tekee susta haaveilijan

Apulanta - Valot pimeyksien reunoilla

Jo kaksi kertaa on tänä kesänä minulle sanottu, että "ootkin tuommonen musiikki-ihminen". Tämä ei suinkaan tarkoita, että olisin jollain tasolla musikaalinen, päinvastoin. Kitara pysyy vain jotenkin kädessä, laulaminen ei ole kaunista ja rytmitajua ei riitä edes perustanssien vertaa. Kaikkea tätä korvaan kuitenkin kuuntelemisella. Siitä hetkestä asti kun aamulla kiipeän parvelta alas, soi musiikki lähes koko ajan siihen asti kunnes illalla kiipeän takaisin parvelle. Välillä musiikki soi parvellakin. Vaikka instrumentaalikin tippuu, niin lyriikat ovat itselle musiikin ykkösjuttuja. Tähän asti tässä postauksessa päästäkseni olen keskeyttänyt kirjoittamisen jo kaksi kertaa vain fiilistelläkseni hyviä sanoituksia. Nyt kolme. Lyriikat tekevät musiikista samaistuttavampaa ja antavat enemmän mahdollisuuksia liittää kappaleen omaan kokemusmaailmaan. Toki omiin lempparibändeihin kuuluu myös sellaisia tapauksia, joiden lyriikoihin en samaistu - tykkäilen "vaan". Parhaat samaistumiskokemukset irtoavat usein esim. Apulannan musiikista. Uusi sinkku, Valot pimeyksien reunoilla, oli omasta mielestäni täysin nerokas kokonaisuus. Monilta artisteilta löytyy kappaleista myös rivi tai pari, jotka iskevät täysillä ja muuten kappale on melko yhdentekevä. (Kuusi fiilistelyhetkeä).  Otsikostakin löytyvä lausahdus "älä usko lauluihin, ne tekee susta haaveilijan" pitää omalla kohdalla vähän liiankin hyvin paikkansa ja on pätevä muistutus. Lyriikat tekevät ainakin itsestäni ihan liiankin tehokkaan haaveilijan, se onkin niitä muutamia paikkoja missä näinkin kyynisen ihmisen ulkokuori vähän rapisee. (Kymmenen). Jossain määrin huvittavaa on se, että runous ei taas sitten iske yhtään. Asiat sanotaan turhauttavan kierrellen ja kaarrellen, mutta jos lisätään musiikkia taustalle niin kyllä taas kelpaa. On se vaan outo tyttö tämä bloggari. (n. 12).


Kynsille on tähän lakkaukseen päässyt uusi tapaus, Picture Polishin Escapades. Lakkasin tämän kynsille melkein heti lakan käsiini saatuani ja pettyä ei tarvinnut. Lakasta tulikin jo oma postauksensa, joten jätetään sen suurempi tarinointi nyt tähän. Kynsillä lakkaa on kaksi kerrosta, mikä omasta mielestäni riitti etenkin leimojen kanssa todella hyvin. Oikeastaan ilman leimojakin kaksi kerrosta olisi ollut aivan pätevä ratkaisu.



Leimoina on käytetty MoYou Londonin Pro 02 -laatan kukkaköynnöstä. Niin kaunis ja omantyyliseni kuin tämä kuvio onkin niin on kummallista, että käytän sitä nyt vasta toista kertaa. Sitäkin kummallisempaa on se, että leimasin kukat China Glazen Passionilla. Aikoinaan olen kyseisen lakan hankkinut juuri leimausta varten, mutta se ei siinä tuntunut ikinä toimivan - kunnes nyt. Hauskaahan tästä tekee vielä se pikkufakta, että lakka on kadonnut suljetusta pullosta itsekseen. Eli leimauskertoja ei ole edessä enää kovin montaa tällä tapauksella.



Ehkä aavistuksen verran oli jaossa hieman jouluista fiilistä yhdistäessäni vihreän ja kultaisen kynsilakan. Toisaalta kukkakuvio piti lakkauksen vähän kauempana jouluteemasta. Yhteenvetona voin sanoa pitäväni tästä lakasta kovasti ja toivovani, että Passionin kanssa on useampiakin onnistuneita leimauskokemuksia edessä.


Jäikö teille näistä kynsistä joulufiilikset?

Picture Polish - Escapades
MoYou London - Pro Collection -02
China Glaze - Passion
Konad - Black
_________________________________________________________________________


I was told two times this summer that "but you're that kind of a music person anyway". This doens't mean that I would be in any shape or form musical, on the contrary. I can barely hold a guitar, my singing isn't beautiful and my sense of rhythm isn't even enough to dance the most basic dances. All of this I make up by listening music. From the moment I climb down from my balcony (bed) I listen to music to the point I climb back to the balcony in the evening. Sometimes I listen music also in the balcony as well. Even though I also listen to instrumental music, lyrics are one of the main things for me. To make it this far with this post, I've stopped writing already two times just to listen to good music and to read some good lyrics. Now three. I think that lyrics make music more relatable and give chances to link the music to your own experiences and life. Of course I have also that kind of favorite bands that whose lyrics I don't identify, I "just" like them. The best identifying experiences often come from for example music made by Apulanta. The new single, Valot pimeyksien reunoilla was a genius whole, I think. Many artists also have line or two in their songs that really strike me, but the rest of the song isn't intresting to me. (Six breaks right now). In the headline I have the sentence "don't believe in songs, they make you a dreamer" is right on with me and a good reminder. Lyrics really make me a dreamer and they're one of those places where the shell of a cynic like me goes away. (Ten). In some way I think it's funny that poetry isn't my thing at all. Things are being said in a too long way, but when you add music to the background, I'm sold. I'm a weird girl. (About twelve).

I have a fairly new polish on my nails with these, Picture Polishes Escapades. I polished this almost as soon as I got this and I didn't have to be disappointed. I wrote more about this polish in here, so let's leave this be for now. I have two layers on which was a totally appropriate amount when considering I had stamping images on too. Actually also without those images two layers would have been okay still.

I used MoYou London's Pro 02 -plates flowers as my stamping image. As beautiful and suited for my own nail art style this image is, it's weird that I'm using it now only for the second time. Even more weird is that I used China Glaze's Passion as my stamping polish. I have bought this polish for this exact reason, but it never has worked in that - until now. What makes this situation even more fun is that this polish has disappeared from the closed nail polish bottle by itself. So it would seem that I don't have that many stamping experiences with this polish ahead.

Maybe there was some Christmasvibes in the air when combining green and gold nail polishes. Luckily the flowerpattern kept these nails bit further away from it. All and all I can say that I like Escapades really much and hope that I have many stamping experiences with Passion still ahead. Did you get Christmasvibes from these nails? 
_________________________________________________________________________

10 kommenttia:

  1. Kaunis lakkaus!
    Musiikki on kyllä niin jännä juttu. Ite huomaan monesti hyräileväni mukana kappaleessa kuuluvia toisten instrumenttien melodioita, enkä itse laulun melodiaa. Sanoituksissa on kyllä helmiä ja niitä ei niin helmeileviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Oho, tuo on kyllä mielenkiintoista ja vaatii itseltä kyllä jo musiikillista taitoa! :)

      Poista
  2. Mulle ei tullut kyllä yhtään joulufiilis näistä. Upea vihreä lakka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, tuo Escapades on kyllä komea! :)

      Poista
  3. Oijoi, ihanat! Jokin tummissa, emeraldiin taittavissa vihreissä viehättää. En saanut jouluviboja, enemmänkin jotain keijumaista tuli mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän, kiitän! :) Uu, kiva tulkinta, ei tullut itselle mieleen ennen kun sanoit :)

      Poista

Every comment brightens up my day :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...