Gamer: Battlefield

Kuten mainitsin teemaviikon infopostauksessa, aloitin fps -pelien parissa alun perin siksi, etten halunnut viettää iltojani yksin muiden pelatessa. Sitten elämäntilanteeni muuttui ja muutin asumaan yksin. Yllätyksekseni jatkoin pelaamista, mutta eri peliä, eri seurassa ja eri syistä. Nyt pelasin, koska se oli hauskaa, sain samalla viettää aikaa ystävän kanssa ja pelaaminen ei ollut pakollinen paha saavuttaakseni jotain muuta. Peli, mistä oma fps -urani käynnistyi kunnolla, oli Battlefield, tarkemmin BF3 ja pian sen jälkeen BF4. Tämän pelin myötä tutustuin myös ensimmäisiin ulkomaalaisiin pelikavereihin. Vanhalla tietokoneella pelaaminen ei kuitenkaan ole kaikista motivoivampaa ja nyt BF on väistynyt muiden pelien tieltä sivummalle. Aikomus on kuitenkin palata hommiin, kunhan tietokoneeni on kokenut suuren päivityksen. Sopivasti onkin ilmestynyt BF1, joka tekee hommasta taas uutta ja erilaista.

Kynsien ajatuksena on tuoda fiilistä erilaisista Battlefieldin teemakuvista, joissa esiintyvät valo ja varjo. Kynsien toteutus ei nyt ehkä mennyt aivan niin kuin olin ajatellut ja toivomisen varaa jäi vielä. Olisin voinut lisätä mustille kynsille vaikka savuefektiä, mutta se tuntui jo vähän liialta. Lisäksi kuvat eivät tarkentaneet missään valotuksessa kynsiin, eiköhän vika ollut kuvaajassa, mutta jostain syystä näiden kuvaamisesta ei kahdella yrityskerralla tullut yhtään mitään.

Vaaleammille kynsille on kerrostettu useaa eri kynsilakkaa, jotta saisin aikaiseksi monitasoisemman keltaisen/oranssin. Valitut värit toimivat kivasti yhteen ja päälle vähäisissä määrin lisätty China Glazen Riveting tasapainotti mukavasti tuota mustien kynsien kimalletta.

Kovinkaan fiiliksissä en näistä kynsistä siis ole, mutta toisaalta liuku tumman ja vaalean välillä onnistui toivotulla tavalla. Ensi kerralla tiedän ja osaan sitten jo paremmin.

Onko Battlefield teille tuttu peli?

Essie - Tribal Text-Styles

OPI - I Just Can't Cope-Acabana

OPI - Where Did Suzi's Man-Go?

China Glaze - Riveting

Peuroja ja omia juttuja

Onko teillä sellainen selkeä fiilis, että teillä on joku "oma juttu" tai selkeä vahvuus, jossa loistatte? Salitreenien aloittamisen jälkeen olen alkanut tosissaan pohtia tätä asiaa. Sitten Robbie Williams julkaisi lapsilleen tarkoitetun Love My Life -kappaleen, jossa toivoo lapsiensa voivan joku päivä sanoa rakastavansa elämäänsä, olevansa kauniita, voimakkaita jnejne. ja todeta olevansa siellä missä haluavatkin. Sen jälkeen aloin pohtia vielä enemmän. Omasta elämästä tuntuu todellakin uupuvan se yksi asia, missä voisin todeta olevani hyvä ja viime aikoina tuo puutos on todella raastanut omaa päätä. Valmistun pian ammattiin, harrastan pelaamista ja kynsiä. Pelaaminen on hauskaa ja hyvää ajanvietettä, mutten ole siinä tavallista kummempi tai edes tasainen suorittaja. Jossain vaiheessa se alkoi häiritä. Kynsien kanssa olen keskivertotasoa, en mitenkään erityisen hyvä, mutta osaan niille toisaalta jotain tehdäkin. Toisille liikunta on se the juttu. Salille menen joka kerta ahdistuksen kera ja teen siellä kaksi tuntia itku kurkussa, koska kaikki tuntuu niin vaikealta. Toiset saavat paljon irti sosiaalisista suhteista. Itsellä on perhe ja lähipiiri, muuta en kaipaa ja viihdyn hyvin kotona avopuolison kanssa haikailematta mihinkään rientoihin. En kaipaa missään asiassa ensimmäisen sijan palkintoja, ainoastaan sitä fiilistä, että hei, tämä on mun juttu. Koskahan se löytyy?

Jotenkin olen uskaltautunut käyttämään vieraampiakin värejä kynsillä ja nyt vihdoin osasin ottaa käyttöön OPIn Do You Have This Color In Stock-Holm?:in. En ole halunnut lakasta luopua, mutta toisaalta se on jäänyt käyttämättä "kirkkautensa" vuoksi. Nyt kun lakkasin sen kynsille oli fiilis se, että olisi saanut olla kirkkaampikin. Pöh. Ihan turhaan olen pitänyt tätä lakkaa vaihtopenkillä, sehän on oikeasti niin tumma, että hädintuskin erottuu tässä lakkauksessa violetiksi valkoisten leimojen alta. Valitettavasti lakka ei ole laadultaan ihan niin loistava kuin voisi toivoa. Lakka on kovin nestemäinen ja vaati kolme kerrosta ollakseen peittävä ja tasainen. Neljättä kerrostakin olisi voinut kyllä tosissaan vielä harkita. Jos kynnet olisivat jääneet ilman leimoja, olisi neljäs kerros pitänyt lakata. Kun erilaisia peurakynsiä selailee netistä, on useimman niiden teemana talvi, syksy tai selvä metsikkö. Mitään noihin teemoihin sopivia leimauskuvia ei valikoimista löytynyt (ihan oikeasti, varastoistani ei muka löydy lumihiutaleita), joten nappasin vähän erilaisen kuvion kahdelle muulle kynnelle. Tuo kuvio tuo kuitenkin sopivasti mieleen jonkinlaisen metsän, tai edes luonnon, joten mielestäni kuvio toimi peuran kanssa mukavasti.

Käytin peurojen leimaamiseen ensimmäistä kertaa ikinä läpinäkyvää leimasinta. Olin lukenut Born Pretty Storen leimasimesta lähinnä huonoja arvioita, joten kokeilu venyi ja venyi - ikinä ei tuntunut olevan oikea hetki leimojen kanssa säätämiseen. Nyt koin kuitenkin todella tarvitsevani leimojen kohdistamisessa ekstra-apua ja onneksi leimasin toimi todella hyvin. Uskallan myöhemminkin kaivaa sen esille. Tottakai leimoissa on pientä reikäisyyttä, mutta omaan silmään ei häiritsevästi kuitenkaan.

Edellisten vaaleanpunaisten kynsien jäljiltä nämä tuntuivat taas todellakin omalta mukavuusalueelta ja silti sopivan erikoisilta. Peuraleimaa voisin yhdistellä toisenlaisiinkin kynsiin, täytyy jättää asia pohdittavaksi. Olen kuitenkin näihin kynsiin harvinaisen tyytyväinen. Suunniteluvaiheessa tuntui, että otan riskejä yhdistelemällä näin monta asiaa yhteen, mutta lopulta valmiissa kynsissä erilaiset elementit eivät kyllä yhtään haitanneet.

Mikä on teidän "oma juttu"? Joutuiko peura liian kolkkoon ympäristöön?

OPI - Do You Have This Color In Stock-Holm?

Gina Tricot - White

Essie - Tribal Text-Styles

Essence - Stamp Me! White

Konad - Black

Born Pretty Store - BP-L011

Born Pretty Store - BP-L015

Vähemmän on enemmän

Ovathan kaikki nähneet jo Picture Polishin uutuudet? Itse tuskailen tällä hetkellä kahden lakan tilaamisen kanssa: Mossyn ja Sistersin. Kumpikin hyvin omanlaisiaan ja juuri itselleni sopivia ja puoleensavetäviä sävyjä. PP:n uudet lakat tuovat mieleen myös ILNP:n syksyn kokoelman, näemmä tänä syksynä tällaiset luonnollisemmat sävyt ovat muodissa. Toisaalta itseäni houkuttelee myös muutamat Essien uutuudet, jotka nekin noudattelevat samanlaista värimaailmaa. Siksi onkin todella loogista julkaista tällä alkusepustuksella kynnet, jotka eivät todellakaan kuulu tuohon samaan luonnolliseen ja rauhalliseen sävykokoelmaan.

Pöydällä oli nätisti rivissä tarvikkeet merellisten kynsien tekoon. Leimauslaatta simpukoilla, ja liukuväriin pastelliset lakat. Sitten päätin selata Pinterestiä vähän lisää ja kas kummaa, kynsillä onkin nyt hopeaa, mustaa ja öö..pinkkiä? Merelliset kynnet tuntuivat liian isolta haasteelta juuri sille hetkelle, joten helppo kynsiteippailu oli ihan paikallaan. Harkitsin teippauksia jokaiselle kynnelle, mutta näiden neljänkin teippauksessa ja lakkaamisessa meni jo hyvä aika. Ongelma oli lähinnä OPIn hopeinen This Gown Needs A Crown, se kun ei sovellu peittävään liukuväriin. Ratkaisu kuitenkin löytyi ja tässäpä on valmis tuotos. Nyt kynsiä katsellessa on vahva fiilis, että olisin ennenkin tehnyt jotain samanlaista, mutta jätetäänpä arkistojen turha kaivelu pois.

Yksinkertaiset kynnet ovat usein se kaikista omin juttuni ja nämäkään kynnet eivät olleet poikkeus. Muutamaa tekniikkaa yksinkertaisesti yhdistelemällä saa aikaiseksi todella komeat kynnet. Jos blogini pitäisi nimetä jollain kamalalla sanonnalla, olisi se varmasti tuo "vähemmän on enemmän". Picture Polishin Allure ei ole omin sävyni, mutta muihin lakkoihin yhdistettynä senkin kirkkaus on helppo ottaa vastaan.

Minkälainen sävymaailma teitä viehättää tänä syksynä? Miellyttävätkö merkkien uudet kokoelmat?

Picture Polish - Allure

Essie - Tribal Text-Styles

OPI - This Gown Needs A Crown

Nail Tape

Teit Meistä Kauniin

Nämä kynnet laitoin vähän erilaisempaa iltaa varten. Helmikuussa sain napattua kaksi lippua Apulannan Teit Meistä Kauniin -ensi-iltakiertueelle Joensuuhun. Sunnuntaina oli vihdoin elokuvaillan aika. Oma Apulanta -historia on alkanut ala-asteella Heinola 10 -albumista. Vuosien varrella olen kuunnellut bändiä epäsäännöllisen säännöllisesti, viime vuodesta alkaen taas enemmän. Nuo sanoitukset kun ovat alkaneet upota vanhemmalla iällä vähän eri tavalla kuin lapsena. 

Tiesin, että ensi-illassa tulisi erittäin todennäköisesti olemaan mahdollista tavata bändi, joten otin mukaan Heinola 10 -albumin kansilehden. Bändin luokse oli melkoinen tungos ennen ja jälkeen elokuvan, mutta juuri ennen poikien lähtöä E sai uskaliaampana ihmisenä haettua nimmarit Tonilta ja Sipeltä. Tilanteesta teki ainutlaatuisen se, että tällä kertaa oli mahdollisuus saada myös Tuukan nimmari levyn kanteen. Joten nyt ala-asteella ostetun levyn kannessa on kaikkien levyllä soittaneiden nimmarit - hurjaa. Sekä Sipe että Toni kommentoivat kansivalintaa ja totesivat, että tätä tulee harvoin vastaan. Elokuva oli hyvä. Pakko myöntää, että Apulantaa paljon kuunnelleena saatan olla vähän puolueelinen, mutta harvoin kuitenkaan pidän suomalaisista elokuvista. Jos Apulannan tarina kiinnostaa yhtään, niin tästä elokuvasta saa varmasti paljon irti. Soundtrack oli huikeasti toteutettu ja tuki tarinaa. Elokuvan myötä monet lyriikat ja tarinat kappaleiden takana aukesivat ihan eri tavalla. Kaksituntinen oli myös täynnä tuttuja kasvoja, sillä esim. suomalaisia muusikoita, ja näyttelijöitä oli hauskasti mukana eri rooleissa. Kotona kävi ilmi, ettei oltu bongattu kumpikaan kaikkia. Apulantaa näyttelevät pojat olivat myös kaikki juuri oikeassa roolissa, todella huikeita suorituksia. Elokuvan päätyttyä oli pieni livemusahetki, jossa soitti elokuvan Apulanta ja sitten se ihan oikea Apulanta. Roope Salminen totesi, että voitte auttaa elokuvaa kertomalla siitä kavereille. Blogi on yksi tapa miten haluan kertoa kavereille, mutta Joensuun ollessa viimeinen ensi-iltakiertueen pysäkki, olivat elokuvapaidat 10€ kappale. Joten me E:n kanssa saatettiin hieman uusia vaatekaappia..Vasemman yläkulman paita on tosin täysihintainen Apulannan Valot Pimeyksien Reunoilla -paita, mutta se itseni oli pakko saada. Tämä oli oikeasti hyvä elokuva, ette tule pettymään!

Essien Tribal Text-Styles on kotiutunut itselleni kesän Saksan matkalta. Vaikka Essiet ovat aina hurjan mahtavan laatuisia, tämä lakka teki pienen kolauksen tuohon jatkumoon. Kaksi kerrosta riitti peittävyyteen hyvin, mutta lakan levittäminen vaati tarkkuutta. Itsestään lakka ei siis itseään lakannut.

Halusin tummiin kynsiin jotain väriläiskiä, joten käytin reippaasti aikaa leimadecalien tekemiseen. Teen aina muutaman varakappaleen, joten aikaa menee aina hetki kauemmin. Vaikka Messy Mansionin Decal Matiin tottumisessa meni hetki, on sen käyttö nyt alkanut sujua. Leimat tarttuvat tehokkaasti kiinni, kun osaa ajoittaa eri vaiheet oikein. Tässä vaiheessa olisikin varmaan syytä koputella puuta..Decaleita tein tällä kertaa kolme per käsi. Halusin niiden olevan pääosassa, mutta samalla nähdä myös tuon Essien uuden lakan. Jälkeenpäin kynsiä katsellessa tuntuu, että todella onnistuin decalien kanssa, nopeasti katsottuna ei nimittäin voi olla ihan varma, että onko kyseessä water vai stamping decalit.

Nyt on pakko sanoa, että olen todella tyytyväinen kynsien lopulliseen ilmeeseen, vaikka kynsinauhat näyttävätkin taas vähän kärsiviltä (tehohuomiointi alkakoon). Kun lakkailusta on tullut pidettyä enemmänkin taukoa, on kiva huomata, että homma sujuu itseltä edelleen. Vaikka lakkaukset eivät aina olekaan niin aikaa vieviä kuin nämä tai yleensä monimutkaisia, niin on mukava olla taas "pelissä mukana". Nyt aluksi ei olekaan tarkoitus lakata kynnet joka toinen päivä, jos nyt kerran tai kaksi viikossa näin alkuunsa!

Kyllä vai ei? Olisitteko itse tehneet decalit vielä noille kahdelle kynnelle?

Essie - Tribal Text-Styles
KIKO - Mint Milk (389)

KIKO - Canary Yellow (355)

China Glaze - Flip Flop Fantasy

China Glaze - Bottoms Up

OPI - Do You Have This Color In Stock-Holm?

KBShimmer - For Sail By Owner

Born Pretty Store - BP-L029

Konad - Black